Kotiutuminen

Syksy on kulunut kotiutuessa Tampereelle, Nukkelassa olen käynyt hypistelemässä ihania tavaroita lähes jokainen lauantai ja nukkekotikin on löytänyt jo omalle paikalleen pikkuhiljaa 1:1 kalusteiden kanssa.

Nyt alkaisi olla jälleen aikaa myös nukkekodin laittoon. Vähän jo olenkin alkanut miettimään valaistuksen ja tapettien laittoa. En kuitenkaan malttanut olla sisustelematta taloa,vaikka tulevia töitä ajatellen olisi ollut kätevää pitää nukkekodin kalusteet ja tavarat vielä muuttolaatikossa.

Paljon ei kesän ja syksyn aikana uutta ole ehtinyt taloon tulla, mutta tässäpä esittelyssä tärkeimmät. Tänään kävin Tallipihan Nono kaupassa, jossa huomasin viime viikon sunnuntailenkilläni olevan myynnissä myös hieman nukkekotitavaraa. Huovutettuja eläimiä olen ihaillut monissa blogeissa ja vihdoinkin löysin sympaattisen kissan myös omaan nukkekotiin. Kissan hankinnalla alkoikin olla kiire, koska hiiret ovat ullakolla lisääntyneet huolestuttavasti. Tähän mennessä kuitenkin näyttää siltä, että ostamani kissan metsästysvaistot ovat kehittymättömät. Ehkä kuitenkin hyvä niin, toistaiseksi siis rauhaisa rinnakkaiselo jatkukoon. Nonosta löytyivät myös herkulliset kääretortun palaset. Kyllä kelpaa Tuhkimoa katsella ja herkutella, lasisesta purkista kun löytyy vielä karamelleja.





Tämän päivän halvimmat löytöni tein Verkarannan kaupasta, jossa oli myynnissä suuri laatikollinen erilaisia mallikudontatilkkuja hintaan 10 senttiä kappale. Nukkekoti saikin kerralla monta uutta mattoa, joista kaikki eivät edes mahdu kerralla käyttöön. TV-huoneen, keittiön, makuuhuoneen ja kylpyhuoneen matot ovat kaikki tämän päivän löytöjä. Kylpyhuoneen osalta maton väritys ja ruudutus sattui vielä sopimaan oikein loistavasti kaakelilattiaan.

Sänkyyn on vihdoinkin tullut lakanat. Onneksi asukas ei kovin vähästä valita, patja nimittäin edelleen puuttuu. Pussilakana ja tyynyt on ommeltu puoliksi puuvillakankaasta ja puoliksi vanhan satiiniyöpuvun kankaasta.


Kylpyhuoneessa ovat erilaiset purnukat vielä aivan hujan hajan. Seinustalla odottaa pieni hyllykkö seinään kiinnitystä. Hyllykkö on kesäisen Pariisin matkan löytöjä.


Keittiössä paahtoleivät ovat jääneet paahtimeen. Muuton jälkeen astiat purettiin avohyllyyn, että olisivat paremmin esillä. Pienet valkoiset posliinilautaset sekä pöydällä oleva ranskanleipä ovat myös Pariisin tuomisia. Pyöreä maljakko on Nukkelasta.



Nukkekodin asukas on saanut kyselyjä vauvan hankinta aikeista. Tällä hetkellä tällaista ei ole suunnitteilla, kuten viinivitriinistäkin voi päätellä.


Lankakaupassa myytävät tuotteet ovat laajentuneet myös käsityökirjallisuuteen. Kirja ja lankakori Pariisista, kuten myös tiskillä odottavat sakset. Lankakauppaankin löytyi tänään hyvin väritykseen sopiva matto.


Nyt jäänkin odottelemaan inspiraatiota ja parempaa työtilaa myös itse tekemiselle. Eiköhän tuloksia jossakin vaiheessa ilmaannu myös tänne.

Valoa ja verhot ikkunassa.

Nukkekodissa ei ole kesän aikana tapahtunut paljon. Asukas on viihtynyt kesälomalla ja säästelee sisustusviettiään syksymmälle. Talo perustuksineen muuttaa ennen sitä Tampereelle ja muuton helpottamiseksi olen päättänyt olla hankkimatta enempää muutettavaa sekä pieneen että isompaan asuntoon. Muutto onkin edessä elokuussa kaksinkertaisena. Onneksi nukkekodin huonekalut ovat kevyitä kantaa, mutta pakkauksessa saa kyllä olla huolellinen.

Tällä kertaa esittelyyn pääsee siis jo aiemmin talven aikana valmistuneita tavaroita. Jotain kuitenkin olen tehnyt kesänkin aikana. Aiemmin esitellyt nukkekotimessuilta ostetut verhot on ripustettu lankakaupan ikkunaan ja kauppaan on saapunut uusi erä myytävää lankaa. Laiska asukas ei tosin ole vielä purkanut postilähetystä, joka näkyy alla olevan kuvan alalaidassa. Lähikuvaa ei nyt tullut otettua, mutta lankakerät olen tehnyt jämälangoista pujotellen niitä neulan avulla tyhjentyiden kosmetiikkapumppupullojen paloiksi leikattuihin putkiloihin. Saman asian ajaisivat varmasti myös paloiksi leikatut pillit, niitä ei vain ole tullut koskaan ostettua.

Alemmissa kuvissa näkyvät talvella väkertelemäni valaisimet. Ennen lopullista sähköjohdotusta, joka ei ole vielä lähiaikoina edessä, päädyin tekemään valaisimia led-tuikkukynttilöistä, joiden ympärille olen tehnyt paperista kehikkoja tai käyttänyt vanhoja pitsin palasia, kuten makuuhuoneen lampussa. Minimaailmasta ostetussa sängyssä ei ole vielä patjaa eikä lakanoita, vaan vain kokeilumielessä neulottu torkkupeitto ja vanha pitsin palanen. Makuuhuoneen tapettiseinään olen erityisen tyytyväinen. Tapetti on Pariisista ostettua leikekirjapaperia, joidenka arkit sopivat mielestäni erinomaisesti nukkekodin tapeteiksi.

Neule ja neilikka.

Kun pikku pikku bikineissä on keimailtu tarpeeksi, tuleekin pilvinen ja kylmä sää. Näin sekä tosielämässä että hyvin harvoin myös nukkekodin terassilla.

Olen jo pitkään halunnut kokeilla minineuleen tekoa ja tänään sattuikin sopivan pilvinen keli, jotta pääsi kaivautumaan pitkästä aikaa sohvan nurkkaan ja neulomaan. Muutaman tunnin pähkäilyn tuloksena syntyi tällainen raakaversio. Toiseen yritykseen lähden jo ohuemmalla langalla ja pienemmillä puikoilla, kun perusidea on nyt selvillä. Neule on neulottu ylhäältä alas, hihat jälkeenpäin. Puikot 2.5 ja lanka Novitan Wool, eli nukkekodin asukkaalle tämä varmaan tuntuu samalta kuin itsellä olisi ainakin peukalon paksuisesta langasta neulottu takki. Huh, ilman hellettäkin.

Alimmassa kuvassa neuletakki on saanut koristeekseen silkkipaperista tehdyn neilikan. Tämän kukan teon opin Thunder Bayssa, Kanadassa. Tosin siellä lapset tekivät neilikoista paljon suurempia.

Keskimmäisen kuvan bonsait sopivat luomaan viileää tunnelmaa ja luovat syksyn tunnetta keskelle kesää, valitettavasti. Ilmeisesti mullan vaihto ei ollutkaan niin tervetullut juttu. Minikoossa toimiminen on joskus haastavaa, niin ilmeisesti puidenkin kanssa.

Tampereen tuliasia

Reilu viikko sitten lauantaina käväisin Tampereella järjestetyillä Nukke- ja nukkekotimessuilla. Halusin käydä katsastamassa muita nukkekotiharrastajia ja heidän hienoja töitään ja samalla ajattelin tehdä pieniä hankintoja, mikäli jotakin sopivaa löytyisi. Ja löytyihän sitä. En tiedä eksyykö tänne ketään kyseisten pienien esineiden tekijöitä, mutta Helsingin päästä löytyy kaksi hankintoihin erittäin tyytyväistä naista. Toinen kooltaan 1:1 ja toinen n. 1:12. Paljastettakoon vielä edelliseen postaukseen liittyen, että pienempi ei ole vieläkään palannut arkielämään, vaan lekottelee edelleen bikineissään.


Lankakauppaan on kuitenkin ilmaantunut asiakkaille kahvin kanssa tarjottavaksi herkullinen kakku. Myös aamiaispöydässä on nyt muutakin syötävää kuin omenia. On mustikkamuffinssi ja suklaamuffinssi. Itse asiassa näiden ostosteni jälkeen minun oli leivottava itselleni oikean kokoisia mustikkamuffinseja, koska niin rupesi tekemään mieli.



Näitä verhoja ostin kolme kappaletta ja alunperin niiden piti tulla ullakon kolmeen ikkunaan. Ne kuitenkin näyttävät paremmalta lankakaupan ikkunassa, joten tulen laittamaan ne sinne. Nyt kuvassa verhoa vain mallaillaan.

Viimeinen löytöni ei ole messuilta, vaan Tampereen mediamuseon, Rupriikin, oheismyymälästä. Tuolla myytin kaikkea pientä kivaa. Muun muassa vanhan mallisia leluautoja. Nukkekodin asukas pääsee päräyttämään kaupungille kuitenkin skootterilla. Ehkäpä hiukkasen pieni mittakaavaan, mutta en taida muutenkaan olla aina niin tarkka. Mediamuseossa oli myös esillä hieno vahanukkenäyttämö, joka oli vähän niin kuin kokonaan vahasta tehty nukkekoti. Lisäksi pääsin katselemaan itsensä Pelle Hermannin kenkiä, mikä olikin vuoden lehtikuvien lisäksi museon suurin elämys.


Sellaisia tuliaisia siis Tampereelta.

Pikku pikku bikineissä

Hän pukusuojasta arkana katsoi,
Nyt ettei toiset vaan huomanneet ois.
Hän pukusuojasta arkana katsoi,
Ei millään tohtinut astua pois.

(Kaks, kolme, kerro se myös toisille)

Hän oli pikku-pikku bikinissä,

Juuri sellaisessa, missä
Vedenneidot on yleensäkin.

Ei pikku-pikku bikinissä

Ole paljon tinkimistä.
On alku siinäkin kiusallisin.

(Ja viis, kuus, sitten seuraa vaihe uus)

Hän alta huopansa vilkuili taakseen.
Sen kuinka kauniimmin taitella vois?
Hän alta huopansa vilkuili taakseen
Ja tuli rannalle suojasta pois.

(Kaks, kolme, kerro, kuinka jatkui se)

Hän oli pikku-pikku bikinissä,
Juuri sellaisessa, missä
Uimarannalla toisetkin on.
Jos pikku-pikku bikinissä
Olekaan ei tinkimistä.
On huopa uidessa kai tarpeeton.

(Ja viis, kuus, loppuikos jo neuvokkuus?)

Hän vedenhelmasta arkana katsoo,
Ei nousta uskalla uimasta pois.
Kun kovin kauan vain arkana katsoo,
Niin siniseksi hän muuttua vois.

(Kaks, kolme, miksei tule rannalle?)

Hän onhan pikku-pikku bikinissä,
Muotiluomuksessa, missä
Joka linja on O sekä A.

Ei pikku-pikku bikinissä
Synny päivittelemistä
Ei siksi vedessä palella saa.

Pukusuojassa siis huopaan,
Huovan alta rannalle.
Rannalta taas päästään uimaan,
Niin voi käydä, usko se!

Sanat Sauvo Puhtila

Sävel Paul J. Vance
Lee Pockriss

Pikku pikku bikineissä- Pirkko Mannola

Koska kesän alkuun tuntuu olevan vielä niin kovin pitkä aika, päätin lavastaa kesän oikein kunnolla nukkekotiin. Toivottavasti kaikki pääsevät tunnelmaan viimeistään tuon linkiksi laittamani videon kautta.

Valitettavasti uimaan ei vielä terrassilla pääse, mutta kaakeloitu uima-allas on kyllä mietinnän alla, joten luultavasti laulun loputkin säkeet tulevat vielä jatkossa lavastetuiksi. Pikku pikku bikinit oli yllättävän haastavaa näperrellä, joten varsinkin muotiluomuksen alaosa muistuttaa kyllä enemmän pikku pikku vaippaa. Olkoon se sitten se O.

Pieni koti-ilta

Edellisessä kirjoituksessa jo hieman vilahtaneet ikkunaverhot pääsevät tarkempaan esittelyyn tänään. Verhokangas on vanhaa pitsikangasta ja pidikkeet kanttinauhaa. Verhotanko on puutikku, jonka päihin on pujotettu ja liimattu helmet. Kevyet verhot ovat ainakin tähän asti pysyneet kiinni kaksipuoleiselle askarteluteippipaloilla. Nämä verhot sijaitsevat olohuoneessa, jonka lasivitriinistä on salamyhkäisesti hävinnyt yksi viinipullo ja -lasi.

Nukkekoti on tänään muuttanut. Talo muutti paremmille perustuksille sekä valoisampaan ja tilavampaan ympäristöön. Uusi paikka näkyy sivupalkin kuvassa. Muutosta uupunut asukas päätti viettää rauhallisen koti-illan Sideways-elokuvaa katsellen ja vähän neuloen. Ullakkohuoneen arkiolkkariin ovat päätyneet myös viinipullo ja -lasi. Elokuvan teeman mukaisesti asukas ajatteli nautiskella myös hieman viiniä.

Sohvassa on vielä väliaikaiset sohvatyynyt. Viinirypäleet ovat irroteltu kynttilämansetista. DVD on tehty leffakerhon mainoksesta sekä tussilla maalatusta pahvista. Kotiteatteri on ostettu Minimaailmasta. Sohva ja sohvapöytä ovat jälleen isäni käsialaa. Sohvapöytä on vielä maalaamaton. Sohvan ohje on muutamia vuosia sitten ilmestyneestä Suuren Käsityölehden nukkekotiohjeista. Huonekasvi on ohuesta rautalangasta, sekä akryylivärillä maalatusta maalarinteipistä muotoiltu.





Kuinkahan sankarittaren rauhaisa koti-ilta mahtaa sujua, kun hän huomaa, että ullakolla asustelee myös kotihiiri.




Seuraavaksi aamuksi on jo aamiaispöytä katettuna. Ruokavarastot ovat vielä kovin vähäiset, Dr. Pepperitkin ovat melkein lopussa. Onneksi ruokapöydällä taitaa olla vielä yksi jäljellä. Keittiön kalusteet ovat Piirongista. Jääkaappi on ostettu Nukkelasta, kuten myös vaalean siniset astiat ja kukallinen kannu. Virvoitusjuomalaatikot ovat ystäväni vanhoista ja jo legendaarisiksi muodostuneista Barbien tavaroista lainassa. Myös jääkaapin broileri ja viinirypäleet ovat tätä ennen huolehtineet Barbien hoikasta figuurista. Hyvin säilyvää tavaraa.

Flowers On the Wall

Nukkekotia rakennellessa ei onneksi tarvitse välittää ulkona oikeassa maailmassa vallitsevasta vuoden ajasta, vaan parvekekukatkin saa laittaa esille vaikka keskellä talvea. Itse asiassa olen tehnyt päätöksen, että nukkekodissa saa olla aina kesä. Aina. Työntäyteisen lankakaupan avajaispäivän jälkeen asukkaan on käytävä tarkastamassa ulkokasvit ja tarvitsevatko ne vettä. Onneksi nyt ei vielä tarvittu kastelua, koska kastelukannua ei vielä ole hankittuna. Päivän seisomisen ja puuhailun jälkeen on vähän aikaa hyvä myös lepuuttaa jalkoja etukuistin kiikkutuolissa.

Olen aina pitänyt periamerikkalaisesta tyylistä laittaa kiikkutuoli tai keinu verannalle, siksipä myös nukkekotiin sellainen piti saada heti ensimmäisten huonekalujen joukossa. Sopiva löytyi minimaailmasta. Kaikki parvekkeen ja terassin kukat ovat askartelukaupoista valmiina ostettuja paperi tai satiinikukkia. Parvekelaatikot tein itsestään kuivuvasta massasta ja maalasin. Multana on samaa massaa. Laatikot on ripustettu samanmuotoisilla rautatangoilla kuin oikeissakin parvekelaatikoissa, ne väänsin rautalangasta. Terassin lintuhäkkiin ei tule lintua, koska lintujen kuuluu saada lennellä. Siksipä sinne tuli ruusuja. Ulko-oven kynnysmatto on vanhoja aarteita.

Sisälle nukkekotiin en vieläkään mahdollisia uteliaita päästä. Täytyy odotella kirkkaampia ilmoja ja parempia kuvausolosuhteita.